Tilannekatsaus yhteiskunnallisen yrittäjyyden sektoriin Itämeren alueella

Vain joitain vuosia sitten yhteiskunnallisen yrittäjyyden sektori muistutti ”mustaa laatikkoa” useimmissa Euroopan maissa. Tutkijat ja analyytikot ovat sittemmin alkaneet kiinnittää huomiota löydettyään ja ymmärrettyään sen potentiaalin luoda positiivista yhteiskunnallista muutosta taloudellisesta kestävällä tavalla.

Muutamaa kuukautta ennen tämän dokumentin valmistumista kaksi raporttia julkaisiin verkossa. Euroopan komissio julkaisi sen ensimmäisen vertailevan kokonaiskatsauksen yhteiskunnallisista yrityksistä 2014 vuoden lopulla. Tämä syväluotaava tutkimus hahmottaa yhteiskunnallisten yritysten pääpiirteet 28 Euroopan unionin jäsenvaltiossa ja Sveitsissä käyttämällä yhteistä määritelmää ja lähestymistapaa. Se on myös hyvin yleispiirteinen katsaus yhteiskunnallisen yrittäjyyden ekosysteemeihin eri maissa, sisältäen kehitystä hidastavat tekijät.

Lisäksi yksi Euroopan sosiaalirahaston (ESR) oppimisverkostoista nimeltään ”The Social Entrepreneurship Network” julkaisi raportin ”Policy meets practice – enabling the growth of social enterprises”. Se esittelee joukon hyviä käytäntöjä, toimintatapoja ja oppeja valituissa EU:n jäsenmaissa.

Nyt käsillä oleva raportti keskittyy ainoastaan lisäinformaation tarpeiden täyttämiseen Itämeren alueen maissa. Sen ovat koonneet ruohonjuuritason ekosysteemin mahdollistajat, jotka aktiivisesti vaikuttavat yhteiskunnallisten yritysten sektorin kehittämiseen Tanskassa, Virossa, Suomessa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Ruotsissa. Kirjoittajat päättivät keskittyä kolmeen pääaiheeseen: ekosysteemiin vaikuttavien toimijoiden pro ileihin, koulutukseen ja vaikuttavuusanalyysiin. Lisäksi kirjoittajat sopivat olevansa subjektiivisen rehellisiä. Toivottavasti sellainen lähestymistapa auttaa lukijaan näkemään tarpeita ja mahdollisuuksia toiminnan parantamiselle ja alueelliselle yhteistyölle. Useimmat haasteet vain ovat liian isoja yhdenkään maan yksin ratkaistavaksi.

Ensiksi raportti esittelee erityistietoja kunkin maan yhteiskunnallisen yrittäjyyden sektorin sidosryhmätoimijoista. Aiemmat raportit ovat jääneet melko yleiselle tasolle käsitellessään tärkeiden sidosryhmätoimijoiden rooleja ja suhteita Euroopan unionin jäsenmaissa. Tämä raportti tarjoaa yksityiskohtaisempia kuvauksia. Vaikka lyhyet pro ilit ovat tarkoituksella subjektiivisia, niistä on hyötyä kenelle tahansa kuka haluaa löytää kaikkein olennaisimmat toimijat aiemmin mainituista seitsemästä maasta ja tehdä yhteistyöehdotuksia.

Toiseksi raportti keskittyy yhteiskunnallisen yrittäjyyden koulutukseen. Mikään muu tutkimus ei ole aiemmin toteuttanut vastaavaa kartoitusta Itämeren alueella. Vaikkakin raportti on laajalti pirstaleinen, se tarjoaa yleiskatsauksen koulutuksen kehittämiseen ja kuvaa mielenkiintoisia esimerkkejä koulutusaloitteista.

Kolmanneksi raportti tarkastelee yhteiskunnallisten yrittäjyyden vaikuttavuusanalyysin tilaa. Positiiviset yhteiskunnalliset vaikutukset ovat olemassaolon tarkoitus mille tahansa yhteistä hyvää tavoittelevalle organisaatiolle, mukaan lukien yhteiskunnalliset yritykset. Silti yhteiskunnallisen vaikuttavuuden analysointi ja kommunikointi on edelleen yksi isoimpia haasteita sektorin kehitykselle. Raportti kuvaa nykytilannetta ja toivottavasti herättää tarpeeksi tyytymättömyyttä, jotta strategiset muutokset lähtevät käyntiin kussakin maassa.